Sain marraskuussa veljeltäni lahjaksi lahjakortin lankakauppaan ja sieltä kotiin lähti mm. kerä Noro Kureyon Sock Yarn -lankaa. Kaiken tohinan ohessa sain viimein tehtyä langasta itselleni sukat, jotka nimeytyivät kuin itsestään Merenneidoiksi.

Malli on omasta päästä ja sukat näyttävät kauniilta (ainakin minusta) vaikka päädyinkin neulomaan ne epäsynkkään värien puolesta.

Mutta se lanka..

Langan paksuus vaihteli valtavasti ja välillä pienen pienikin veto sai sen katkeilemaan. Parin käyttökerran jälkeen sukat ovat ihan nukkaantuneet ja enteilevät jo kulumista pohjista. Olisin toivonut näistä mustia työasuja piristävää lisää mutta taitavat jäädä ainoastaan juhlia varten. Hiukan harmittaa. Varsinkin kun hinta ei ollut mitenkään halvimmasta päästä..

Paljoa muute en sitten olekaan ehtinyt tekemään. Yksi myssy on puikoilla ja marttakerä tuijottaa minua syyllistävästi yöpöydältä mutta en ole ainakaan vielä keksinyt miten _jaksan_ yhdistää työssäkäynnin ja käsityöt. Eikä uudessa kuorossakaan katsota neuletta kovin hyvällä..