Kissablogin blogikoira Siru on nyt koirien taivaassa.

Siru oli sairastellut kovasti ja lopulta viime perjantaina eläinlääkäri oli sitä mieltä, että olisi parasta, että Siru pääsisi lepoon. Urhea koira oli vielä pari päivää aiemminkin käynyt useamman kilometrin lenkeillä ja pieni hidastuminen tuntui lähinnä vanhuudelta. Kuitenkin lääkäri sanoi, että jo aiemmin löydetyt kasvaimet olivat levinneet sisäelimiin ja vaikka Siru ei ollutkaan valitannut edes yhtään, kivut olivat ilmeisesti jo aika kovat. Siru sai ison annoksen unilääkettä ja sai nukahtaa sille kaikkein rakkaimman ihmisen eli äidin syliin.

Koko perhe jää kaipaamaan Sirua kamalasti. Vaikka tämä on tietysti parasta, niin ikävä ei hirveästi siitä helpota silti. Äidillä on tietysti hankalinta, kun Siru asui sen luona ja poissaolo on joka päivä paljon konkreettisempaa. Minä ja veljeni olemme tietysti myös hiukan itkeneet mutta varmasti asia iskee kunnolla vasta seuraavan kerran äidin luona käydessä kun pieni innosta tärisevä chihuahua-mummo ei tulekaan heti ovelle vastaan.

Siru, siellä koirien taivaassa, me kaipaamme sinua!