Miten joka vuosi minulle (ja monelle muulle) käy näin? Suunnittelen lahjoja jo juhannuksena mutta jouluksi valmistuu vain pari hassua ja nekin viime tingassa. Puhumattakaan vielä kesken olevista..

Ensinnäkin ajattelin tehdä tietysti jokaiselle lähimmäiselle kortteja, mutta vain kuusi lähintä lähimmäistä sai ilon ja kunnian vastaanottaa aidon ja alkuperäisen Jonnan työn.  Ideoita olisi kyllä ollut vaikka kaikille kummin kaimoillekin asti, mutta toteutuskin oli hiukan so and so. Tietysti itse sitä on yleensä pahin kriitikkonsa, mutta kelpuutin lopulta vain kaksi parasta muille asti esiteltäväksi.

Oikeanpuoleisessa kortissa on viime vuoden kranssista ylijäänyt ruusu ja vasemmanpuoleisesta olen erityisen ylpeä. Malli on yksinkertainen mutta mielestäni erittäin toimiva. Mitä muihin tulee, niin virheistä kuitenkin (toivottavasti) oppii ja ehkä ensi jouluna saan hiottua toteutusta parempaan suuntaan.

Isälle joulupukki toi parin saapassukkia.

Malli on viime vuoden Ullassa ollut Harmaata graniittia. Koska värinä on kuitenkin ruskea (mitä tahansa valokuva väittääkin), kutsun valmista kokonaisuutta mieluummin Kaarnaksi. Aiemmin ostamani Muhoksen villa sopi sukkalangaksi erinomaisesti ja näihin miehen sukkiin sitä kului vaivaiset 120g.

Veljen lahjaan sain idean tämän vuoden viimeisen Ullan Triforce-kämmekkäistä. Veljeni on maailman suurimpia Zelda-pelien faneja ja siksi tämä tuntui sopivan hänelle kuin otsatukka sialle.

Koska minusta Zelda-pelien henkeen sopii kuitenkin paljon paremmin vihreä kuin musta (ja koska minulla ei ollut valmiiksi mustaa lankaa), teinkin lapasista sitten hiukan erilaiset. Ja näitäkin tuli sitten neulottua vielä 23. päivän iltana lentokoneessa matkalla Kemiin.

Puikoilla minulla sitten lisäksi mm. huivi tädille ja jotain pientä Tinniinan piialle.. Ja jos ei muuta, niin ainahan huivin voi antaa vaikka pääsiäislahjaksi ja vauvan vaatteet sitten Tinniinan seuraavalle lapselle:D