Viime vuosi oli minulle varsin värikäs. Muutin Oulusta Helsinkiin, aloitin määräaikaisen työn atk-suunnittelijana ja opettelin elämään villiä sinkkunaisen elämää suuressa kaupungissa.

Nyt uuden vuoden alkaessa tilanne on vähintään yhtä värikäs. Nykyinen vuokraisäntäni ilmoitti myyvänsä asuntoni ja kuukauden päästä joudun muuttamaan jälleen (17. kerta eläessäni ja 8. kerta viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta kukas näitä nyt laskee). Lisäksi määräaikainen työnikin päättyi juuri ja uutta ei ole vielä tiedossa. Villisinkkunaisen elämäkin jatkunee entisellään eli marttailun ja kissojen parissa.

Kuitenkin, värikkyys ei tarkoita pelkästään huonoja asioita.

Uusi asuntoni sijaitsee entistä kauempana keskustasta mutta vuokra on paljon, paljon halvempi kuin nykyisessä ja sitäpaitsi, muuttamisessa on kaksi erinomaisen hyvää puolta: ensinnäkin saan puhdistettua kaappeja ja turhia tavaroita paremmin kuin muuten ja toisekseen, saan pitää tuparit! Kaverit saattavat olla toki jo hiukan kyllästyneitä raijaamaan  pesukonettani ja tuomaan minulle leipää ja suolaa (kielloista huolimatta), mutta toisaalta, eipä helmikuussa ole muuten
kovin paljoa juhlittavaa.

Tässä väliaikaisessa työttömyydessäkin on puolensa. Viime vuonna en juuri voinut lomia pitää, joten ensimmäinen (tai jopa toinen) kuukausi menee helposti levosta ja rauhasta nauttien. Ja tämä näkyy toivottavasti myös käsitöiden määrässä! Vuonna 2009 en yksinkertaisesti jaksanut ja ehtinyt tehdä käsitöitä puoltakaan siitä mitä olisin halunnut. Lupaan kuitenkin itselleni, että yritän olla stressaantumatta tästä tai muustakaan asiasta liikoja. Vaikka olisi kyllä hyvin minun tapaistani nostaa omaa verenpainetta sen takia, etten käytä tarpeeksi aikaani jonkun rentouttavan asian tekemiseen..

Teen muutenkin vain mukavia ja hyviä uuden vuoden lupauksia itselleni tällä kertaa. Lupaan itselleni, että laihdutan hiukan ihan vain oman terveyden ja jaksamisen takia. Lupaan itselleni, että keskityn vain sellaisten paikkojen
hakemiseen, joissa voin olla onnellinen (tai edes tyytyväinen). Ja lupaan ennen kaikkea rakastaa itseäni kuin lähimmäistäni! Ja eiköhän se ole tarpeeksi yhdelle kertaa?