Kesällä Lontoossa käydessäni ostin elämäni ensimmäisen silkkilankakerän. Sen pehmeys ja värit houkuttivat minua valtavasti enkä malttanut odottaa, että saisin langan puikoille (ja koukulle). Koska lanka oli kallista ostin sitä vähän, joten päädyin tekemään siitä ohuen "huivin", pikemminkin kaulakorun sekä rintaneulakukan.

Neulominen ja virkkaaminen sujuivatkin nopeasti vaikka lanka oli paikoin hillittömällä ylikierteellä ja paikoin katkeili kun kierre puuttui melkein kokonaan. Valitettavasti tämä epätasaisuus aiheutti kuitenkin sen, että lopulta työssä oli valtavasti pääteltävää ja sehän tunnetusti kestää..  Sitten piti odottaa sopivaa keliä kuvaamiseen, jotta saisi edes osan värivivahteista esiin ja kun kuvat oli vihdoin otettu, piti odottaa sopivaa hetkeä, että ehtisi (=löytyisi inspiraatio) päivittää blogia.

Tuossa se nyt kuitenkin sitten on. Tadaa. Tiedä sitten käytänkö tuota itse kerta visioimani "luukki" ei näytäkään niin hyvältä tällaisella lähinnä tynnyrin mallisella naisella. Ehkäpä tuo menee lahjaksi tai ehkä säästän sen sitä varten, että joskus laihdun (meneillään on tiukka kesäkuntoon 2021-projekti).

Saa nähdä miten syksyn muiden töiden käy. Esimerkiksi niiden, jotka voisivat sopia joululahjoiksi (vuonna 201X:D). Työt vievät isoimman osan päivästä ja illat olen Harrastanut Oikeaa Elämää tai vaihtoehtoisesti pelannut Harvest Moonia. Vaikka käsityö-ufoistani voisi muuta päätellä, olen ilmeisesti komplitionisti (vai complitionisti? Perheen pelisuunnittelija oikaiskoon) eli haluan kerätä kaikki kasvit, mineraalit, eläimet, reseptit, kalat.. Eipä siinä jää sitten aikaa muulle oikein:D Mutta sentään tuossakin pelissä voi kasvattaa lampaita, keriä villaa (saan jo levelin 3 villoja!) sekä tehdä niistä Yarn-makerilla lankaa. Melkein käsitöitä siis nekin:)