Tänään oli minun viimeinen kerta TeeKua ja minulle viimeiset hippikahvit. Itkettää.

Päivä oli kyllä todella kiva, ensin pitkään nukkumista, sitten kahvittelua kavereiden kanssa ja lopuksi joululauluja ja olutta kuorokavereiden kera. Vaikea olla silti iloisella mielellä, sillä vaikka etelässäkin on kavereita, niin Oulusta löytyvät ne vanhimmat ja rakkaimmat. Ja onko keskiviikko enää keskiviikko ilman Caioa ja Caion pitsaa? Olen surullinen. Olo on todella haikea mutta kaikki toisaalta lupasivat tulla kylään, tehdä road tripin etelään tai tulla lankaexcursiolle. Toivottavasti joku edes pitää lupauksensa.

Ps. Käykää ostamassa TeeKun uusi levy, sopii lahjaksi mummolle, kummille, kaimalle ja vaikka serkun koiralle.